Avainsana-arkisto: poika

Tyttö vai poika?

Suurin osa odottavista äideistä on varmasti arvuutellut lapsen sukupuolta jo ennen rakenneultraa. Esikoisen kanssa minulla oli jo hyvissä ajoin ennen rakenneultraa vahva tunne siitä, että odotin poikaa ja netissä tekemäni sukupuolitestit vain vahvistivat sitä, koska suurin osa niistä osui oikeaan. Nyt kuopuksen kohdalla en ole samanlaista tunnetta saanut ja nettitestitkin antavat noin joka toinen vastaukseksi tyttö ja joka toinen poika. Alla yleisimpiä uskomuksia sukupuolen selvittämiseksi ja vastaukseni niihin kuopusta odottaessa.

Äiti yli 35-vuotias, tyttöraskaus todennäköisempi

Tyttö / poika (raskaus alkanut alle 35-vuotiaana, mutta lapsen syntyessä yli 35-vuotias.

Äidillä pitkäkestoista ja kovaa stressiä, poikaraskaus todennäköisempi

Poika (stressaava työ, opiskelu työn ohessa ja kiireinen lapsiperheen arki)

Ovulaation aikoihin alulle saatettu lapsi on tyypillisemmin poika, kun taas reilusti ennen ovulaatiota alkunsa saanut lapsi olisi todennäköisemmin tyttö

Tyttö / poika (tarkkaa ovulaation aikaa vaikea arvioida, koska kuukautiskierto vaihtelee sen verran)

Odotat esikoistasi tai edellinenkin lapsesi on poika, poikaraskaus todennäköisempi

Poika

Vauvan sydämen syke on yli 140, tulossa on tyttö

Tyttö / poika (oli vähän reilu 130 ensimmäisessä ultrassa, mutta neuvolassa sydänääniä kuunnellessa vähän reilu 150)

Poikamaha kasvaa eteenpäin, tyttömaha leviää vaakasuunnassa

Tyttö / poika (mielestäni poikamaha, mutta työkaverin mielestä tyttömaha)

Poikamaha on alhaalla, tyttömaha ylhäällä

Poika

Poika potkii voimakkaasti

Tyttö / poika (tunnen jo paljon liikettä, mutta en vielä selkeitä potkuja)

Tyttöä odottava kärsii yleisemmin vakavasta raskauspahoinvoinnista

Poika (pahoinvointia oli, mutta kertaakaan en oksentanut, vaikka välillä olisi tehnyt mieli…)

Poikaa odottava himoitsee suolaista, tyttöä odottava makeaa

Poika

Tyttö vie osan äitinsä kauneudesta eli iho kukkii

Poika

Poikaa odottavalla säärikarvat kasvavat nopeammin

Tyttö

Tyttöä odottavalla ikenet verestävät

Poika

Poikaa odottavan jalat ovat aiempaa kylmemmät

Poika (palelen normaalistikin herkästi jaloista ja käsistä, mutta tänä talvena olen palellut vielä normaalia herkemmin)

Poikaa odottavan kädet kuivuvat helposti

Tyttö / poika (atooppinen iho, joten mahdoton sanoa)

Tyttöä odottava on normaalia kiukkuisempi

Tyttö (ehkä hiukan normaalia lyhyempi pinna?)

Kiinalainen syntymäkalenteri

Poika

Maya-intiaanit määrittelivät vauvan sukupuolen äidin iästä ja synnytysvuodesta. Jos molemmat luvut ovat joko parillisia tai parittomia, tulossa on tyttö. Jos taas toinen on parillinen ja toinen pariton, tulossa on poika.

Poika

Tyttö 5 / 18

Poika 13 / 18

Esikoinen on ollut 99% ajasta sitä mieltä, että pikkusisarus on tyttö ja isä on veikannut ensin poikaa, mutta myöhemmin tyttöä. Vihdoin tänään rakenneultra, jossa toivottavasti sukupuolikin selviää. Katsotaan siis kuinka hyvin uskomukset pitivät paikkansa. 😉

Pikkumies jo puolivuotias!

Pikkumies täytti viikko sitten puoli vuotta. Aika vauvan kanssa on vierähtänyt todella nopeasti. Puolivuotis neuvolakäynti oli tänään. Pojalla oli pituutta jo 67 senttiä ja painoa 6675 grammaa.

Kotona on jo melkoinen meteli ja touhotus, vaikka vauva ei vielä pääsekään eteenpäin. Kiljahtelu opittiin jo pari kuukautta sitten, samoin kääntyily. Peppuakin jo nostellaan kovasti, joten eiköhän meillä jo pian opita ryömimäänkin. 😉

Vierastamisvaihe on myös kestänyt jo melkein kaksi kuukautta. Pari viikkoa sitten jouduimme alkaa rytmittämään vauvan päiväunia, koska päiväunet lyhenivät lyhenemistään ja lopulta taistelu unta vastaan alkoi. Välttääksemme väsykiukun, loimme päivittäisen aikataulun, jota noudatamme. Parin päivän jälkeen rytmin noudattaminen on alkanut toimia. Päiväunien rytmittämisestä on ollut hyötyä myös meille vanhemmille, koska nyt meille jää päivittäin kerrallaan aina pari kolme tuntia aikaa tehdä omia asioita.

3kk, joulu ja uusivuosi

Jouluaaton aattona meidän pikkumies täytti jo kolme kuukautta. Neuvolakäynti osui edeltävälle päivälle. Neuvolatäti oli tällä kertaa eri ja neuvolakäyntikin jäi normaalia lyhyemmäksi, koska pojan oma neuvolatäti oli joutunut edeltävänä päivänä onnettomuuteen. Pituutta pojalla oli jo 58,5 senttiä ja painoa 4760 grammaa. Kolmikuukautisrokotuksetkin saatiin tällä käynnillä toista rotavirusrokotetta lukuunottamatta. Illalla pikkumiehelle nousi rokotusten takia kuume. Panadolia saatuaan poika kuitenkin nukahti ja aamulla ei kuumeesta ollut enää tietoakaan. Aaton aattona aloitettiin lääkärin kehoituksesta vellit ja hyvin näytti maistuvan 🙂

Päätimme olla vielä tänä vuonna järjestämättä omaa joulua. Kynttelikkö ja jouluvalot toki meiltäkin kotoa löytyivät. Lahjat hankittiin myös sekä pikkumiehelle vauvan tonttulakki. Joulu kului pojan isovanhemmilla vieraillessa. Jouluaattoa vietimme mummin luona, jossa paikalla olivat myös muun muassa kummitäti puolisoineen, täti puolisoineen sekä 11-vuotias serkkupoika. Söimme jouluaterian, avasimme lahjat ja pelasimme Aliasta. Pikkumies sai luonnollisesti kaikilta paljon huomiota ja illemmalla ei enää jaksanutkaan seurustella, vaan nukahti. Jouluaattoiltana poika siirrettiin nukkumaan vanhempien sängyn vieressä olleen äitiyspakkauksen laatikosta viereisessä makuuhuoneessa olevaan pinnasänkyyn, jonka olimme koonneet edeltävänä iltana. Ensimmäinen yö sujui hyvin uudessa sängyssä 🙂 Joulupäivänä olimme mummulla ja papalla, jossa tavattiin myös eno. Söimme hyvin ja touhusimme mäyräkoiran kanssa. Enokin rohkaistui vihdoin ottamaan pikkumiehen syliinsä. Tapaninpäivänä menimme vaarille ja mummille kylään. Sunnuntaina tulivat vielä kummitäti ja kummisetä kylään. Kummisetä rohkaistui myös vihdoin ottamaan kummipojan syliinsä. Lahjaksi pikkumies sai muun muassa uimapuvun tammikuussa aloitettavaa vauvauintia varten, solmukebodyn ja pehmokirjan. Äiti ja isä saivat lahjaksi muun muassa leffalippuja ja ravintolalahjakortteja sekä lupauksen olla niiden aikana lastenvahtina 🙂

Välipäivinä vierailimme äidin lapsuudenystävän luona. Saimme myös vieraaksi suloisen tyttövauvan isoveljineen ja vanhempineen. Vuodenvaihdetta vietimme tällä kertaa rauhallisissa merkeissä perheen kesken. Iltapäivällä menimme bussilla mummin luokse, jossa myös pojan täti oli perheineen kyläilemässä. Pikkumies näytti mummille kuinka hienosti kannattelee jo päätään ylhäällä. Poika näki ensimmäistä kertaa raketteja. Kaikki valot ovat alkaneet kiinnostaa kovasti, joten kerrostalon ylimmästä kerroksesta ikkunan låpi katsottu ilotulituskin oli kovasti pojan mieleen 😉 Puolenyön jälkeen lähdimme yöbussilla kotiin.

Hyvää uutta vuotta myös kaikille lukijoille!

Poika 2kk <3

Kylläpä aika vauvan kanssa menee nopeasti… Poika täytti maanantaina jo kaksi kuukautta. Sattumoisin meillä oli samana päivänä myös aika neuvolaan. Viime kerrasta olikin jo kaksi viikkoa aikaa, joten odotimme jännityksellä kuinka paljon poika on sinä aikana kasvanut. Paino oli 3795 grammaa ja pituus 54,5 senttiä. Vihdoinkin olemme saavuttaneet sen maagisen 3,5 kilon rajapyykin. Suunnitelmissa on ollut aloittaa vauvauinti tammikuussa, mutta pelkona on ollut että emme välttämättä saavuttaisi vaadittua viiden kilon painorajaa siihen mennessä. Kolmenkuukauden ikäraja kylläkin tulee täyteen jo jouluaaton aattona. Nyt kuitenkin alkaa näyttää jo melko lupaavalta 🙂

Ensimmäinen isänpäivä

Viime sunnuntaina vietimme ensimmäistä isänpäivää. Kummipoikamme eli esikoisemme serkku tuli lauantaina kylään ja jäi yöksi. Katsoimme illalla pari elokuvaa, joista toisen olin ladannut isänpäivää ajatellen. Kyseessä oli Vin Dieselin tähdittämä Tuttisoturi. Sunnuntaina herätimme isän herkkuaamupalalle. Normaalisti hän ei syö aamupalaa kuin harvoin, mutta tänään söimme suklaacroissantit laten kera. Lisäksi annoimme isälle suklaarasian ja kortin, joka mainosti Tuttisoturi elokuvan ensi-iltaa. Edessä olevan muuton takia olemme sopineet, että lahjaksi ei osteta turhaa tavaraa, vain tarpeellista tai jotain jonka voi kuluttaa. Aamupäivällä leivoin persikkarahkapiirakkaa ja pelasimme erän Cluedoa. Lounaan jälkeen veimme serkkupojan mummin luokse. Iltapäivällä juhlimme isänpäivää yhdessä isän ja vaarin kanssa. Tarjolla oli aamulla leipomaani piirakkaa. Illalla kävimme vielä kylailemässä isän siskon ja pojan tulevan kummitädin luona. Kotiin päästyämme isän lahjaksi saamat suklaakonvehdit päätyivät jo parempiin suihin 🙂

Déjà vu ja muita kuulumisia

Päivä alkoi tänään ystävän vierailulla. Kävimme yhdessä vauvan kanssa kävelyllä, jonka jälkeen joimme vielä pikaisesti kahvit. Oli mukava nähdä hyvää ystävää taas parin kuukauden tauon jälkeen ja vaihtaa kuulumisia sekä päästä samalla nauttimaan ihanasta ilmasta 🙂

Puolen päivän aikoihin lähdimme koko perheen voimin Naistenklinikalle poliklinikkakäynnille, jossa seurataan vauvan kehitystä ennenaikaisuuden takia. Kuulemma pikkumies on 0,5 yksikköä pituuskäyrän alapuolella, mutta kun otetaan huomioon molempien vanhempien pituudet, ollaan kasvukehityksessä pituuden suhteen siellä missä pitääkin. Painokin on kehittynyt hyvin, vaikka kuulemma hoikka poika onkin kyseessä. Lastenlääkäri ohjeistikin aloittamaan vellit jo kolmen kuukauden iässä. Myös lisäraudan annosta nostettiin nykyistä painoluokkaa vastaavaksi.

Illemmalla äidillä oli vielä jälkitarkastus paikallisessa terveyskeskuksessa. Kaikki näytti hyvältä ja lääkäri antoi jälkitarkastustodistuksen Kelaa varten sekä minipillerit kolmeksi kuukaudeksi. Nähdessäni lääkärin muistin nähneeni hänet ennenkin raskausaikana samaisessa terveyskeskuksessa, mutta tapaamisen lopussa sain yhtäkkiä déjà vu kokemuksen ja tajusin tavanneeni hänet myös synnytyssalissa oksitosiinihoitojen aikana Naistenklinikalla. Kysyin tuolloin lääkäriltä, että olemmeko kenties tavanneet ennenkin, koska mielestäni hänen kasvonsa olivat tutut ja ehkä jopa nimikin, mutta tuolloin emme kumpikaan osanneet yhdistää missä olimme ennen tavanneet. Koska minulla on erittäin hyvä kasvomuisti, olin kuitenkin aivan varma, että olimme tavanneet jossain ennenkin ja asia jäi silloin vaivaamaan. Noh, nyt ainakin selvisi kyseinen mysteeri ja voin olla huoletta, koska en olekaan tulossa hulluksi… 😀

Laskettu aika ja muita kuulumisia

Eilen oli vihdoin laskettu aika, mutta meidän vauva on jo reilu viisi viikkoa vanha 😀 Kävimme tänään taas neuvolassa katsomassa miten paino ja pituus ovat kehittyneet. Pituutta pojalla oli jo 50,8 senttiä ja painoakin 2995 grammaa. Taas on yksi virstanpylväs saavutettu eikä seuraavakaan ole enää kaukana.

Viikonloput ovat olleet kiireisiä ja kuluneet pääasiassa kyläilyn merkeissä. Viime lauantaina kävivät mummi, täti ja serkkupoika kyläilemässä. Serkukset tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Sunnuntaina kävimme näyttämässä uutta tulokasta isomummille. Huomenna tulevat päivällä kummit kylään ja illalla meidän pikkumies menee ensimmäistä kertaa elämässään hoitoon. Vanhemmat saavat vähän aikuisten aikaa, kun mummi hoitaa vauvaa 🙂 Sunnuntaina tulee mummu katsomaan meitä sillä aikaa, kun miehet menevät remppaamaan yhtä sijoituskämpistä.

Vauvakuulumisia

Poika on tänään kolme viikkoa vanha. Kävimme aamupäivällä neuvolassa selvittämässä kuinka paljon poika on kasvanut. Paino oli vihdoin noussut yli 2,5 kg, jonka ansiosta saimme vihdoin luvan aloittaa ulkoilun 🙂 Äiti ainakin jo kaipaa tuuletusta… Pituuskin oli jo 47,3 cm eli pian voidaan varmaan jo alkaa käyttämään koon 50 vaatteita. Kuulemma vauva on kehittynyt erinomaisesti ennenaikaisuudestaan huolimatta 🙂 Kotiin tultuamme posti toi mukanaan Kela-kortin ja kutsun yksikuukautis seurantaan Naistenklinikan K7Poliklinikalle, jossa seurataan ennenaikaisesti syntyneiden lasten kasvua ja kehitystä ensimmäisen elinvuoden ajan. Nyt kuitenkin lähdetään pojan kanssa nauttimaan raikkaasta syysilmasta ja auringonpaisteesta!

Keisarinleikkaus

Leikkaussalissa pyöri heti alusta lähtien ainakin 5-10 työntekijää ympärillä. Valmisteluissa laitettiin tippa kädessä olevaan katetriin, laitettiin automaattinen verenpainemittari käden ympärille, puhdistettiin alaselkä, annettiin paikallispuudutus selkään epiduraalille tarkoitetun katetrin laittoa varten ja laitettiin katetri virtsarakkoon. Epiduraalin alkaessa vaikuttaa, leikkausaluetta alettiin puhdistaa ja varmistettiin puudutuksen vaikutusalue useaan kertaan. Leikkauksen aikana en tuntenut lainkaan kipua, mutta tunsin kuitenkin kaiken mitä sen aikana tehtiin. Etenkin leikkaushaavan venyttäminen vauvan ulos saamiseksi oli erittäin epämiellyttävän tuntuista.

Poika syntyi keisarinleikkauksella klo 12.57. Paino oli vain vaivaiset 1955 grammaa ja pituus 43 senttiä. Vauvaa näytettiin äidille vain nopeasti, jonka jälkeen hänet kiikutettiin vastasyntyneiden valvontaosastolle N7. Äidin ollessa leikkaussalissa suljettavana, isä pääsi jo syöttämään ja pitelemään vauvaa.

Sekä äiti että vauva toipuvat viime päivien koettelemuksista. Äiti vietti leikkauksen jälkeen muutaman tunnin heräämössä, kunnes puudutus alkoi vähitellen poistua ja jalkoja pystyi jälleen vähän liikuttamaan. Sen jälkeen äiti siirrettiin vuodeosastolle lyhyen pysähdyksen kautta, jolloin hän sai pidellä vauvaa ensimmäistä kertaa lyhyehkön hetken. Loppupäivä äidillä kului vuodeosastolla selällään maaten. Poika voi hyvin ja oli aluksi nälkäinen, mutta parin syöttökerran jälkeen pikkuinen väsähti eikä enää itse jaksanut syödä, joten hänelle jouduttiin laittamaan nenämahaletku. Ensimmäinen vieraskin kävi katsomassa meitä jo tänään… Nimittäin pojan tuore vaari 🙂

Synnytyslaitokselle

Lauantai iltana alkoi tihkua hieman lapsivettä ja sunnuntai aamuna lähti limatulppa irti. Limatulpan irtoamisen jälkeen lapsiveden tuleminen nopeutui sen verran paljon, että päätin vihdoin sunnuntaina iltapäivällä soittaa Jorvin päivystykseen. Puhelun päätteeksi pyysivät tulemaan tarkastukseen, koska raskausviikkojakin oli vasta 34+3. Jorvissa tehtiin paljon tutkimuksia ja annettiin lääkeaineita. Tutkimukset sisälsivät mm. sydänäänien kuuntelun, lapsiveden todentamisen, sisätutkimuksen, ultraäänen vauvan asennon ja koon määrittämiseksi sekä verinäyteen oton tulehdusarvojen tarkistamiseksi. Kortisonia pistettiin pyllylihakseen keuhkojen valmistamista varten ja ensimmäinen annos suonensisäistä antibioottia annettiin tulehdusriskin vuoksi. Ultrassa selvisi, että poika oli edelleen ylösalaisin eli valmiina lähtökuopissa ja painoksi arvioitiin vauvan koon perusteella noin 2,2kg. Suonensisäistä antibioottia varten vasempaan käteen laitettiin katetri. Lopuksi meidät lähetettiin Naistenklinikan vuodeosastolle, jossa suonensisäistä antibioottia annetaan aina kahdeksan tunnin välein. Kuulemma huomenna lääkäri tekee jatkotutkimuksia ja antaa sen perusteella päätöksen siitä käynnistetäänkö synnytys.