Avainsana-arkisto: kätilö

Synnytyksen käynnistäminen, osa 2

Rankka päivä tänään takana… Kätilö tuli herättämään heti kuuden jälkeen aamupalalle ja pikaiselle aamupesulle, jonka jälkeen siirryttiin synnytyssaliin. Siellä otettiin ensiksi verikoe ja sen jälkeen vuorossa oli taas antibioottitippa. Oksitosiinitiputus aloitettiin noin klo 8.15. Vauvan sydänäänet olivat alussa paikoittain melko heikot, joten lääkäri teki sisätutkimuksen noin klo 11 ja otti samalla verinäytteen vauvan päästä. Kohdunkaula oli kuitenkin edelleen vain pari senttiä auki ja vauva yhteistyöhaluton, joten lääkärin saama näyte ei ollut kelvollinen. Myöhemmin paikalle tuli erikoislääkäri, joka toisti verinäytteen oton ja onneksi onnistuikin siinä. Verinäyte varmisti, että vauva saa riittävästi happea, eikä hätäsektiolle ollut tarvetta. Molemmilla kerroilla jouduin ottamaan kivunlievitykseen ilokaasua ja miehen vierellä olosta oli myös paljon apua. Oksitosiinitippa lopetettiin parin tunnin tauon ajaksi noin klo 14.15. Tauon aikanakin kuunneltiin edelleen sydänääniä. Antibioottia annettiin taas klo 16.

Seuraava oksitosiinihoito aloitettiin noin klo 16.45 ja sen oli tarkoitus kestää taas seuraavat kuusi tuntia. Nälkä alkoi jo olla kova, koska jouduin edelleen olla syömättä. Välillä sain sentään vähän mehua ja vettä. Sen lisäksi sain ravintoliuosta suoneen nestehukan välttämiseksi. Noin klo 18.30 tehtiin taas sisätutkimus, jossa osoittautui, että kohdun suu oli edelleen auki vain sen 3cm. Samalla vauvasta otettiin verinäytteet ja kohtuun laitettiin anturi, joka mittaa supistusten aiheuttamaa painetta kohdussa. Verikoe tulehdusarvojen tarkistamiseksi otettiin noin klo 20. Vauvan hyvän voinnin takia lääkäri päätti, että toista oksitosiinihoitoa jatketaan vielä parilla tunnilla normaalia pidempään. Supistuksia tuli kyllä ja ne olivat jo aika pitkäkestoisia ja kivuliaita, mutta synnytys ei vieläkään käynnistynyt. Sisätutkimuksessa ei juurikaan ilmennyt muutoksia, joten oksitosiinihoito päätettiin lopettaa tältä erää. Pääsin yöksi osastolle nukkumaan, jossa myös pääsin vihdoin syömään iltapalaa ja käymään suihkussa. Aamulla jatketaan kolmannella kierroksella oksitosiiniä ja jos se ei käynnistä synnytystä, edessä on keisarinleikkaus.

Synnytyksen käynnistäminen

Perhevalmennus ja viimeinen lääkärikäynti jäivät nyt sitten tällä kertaa väliin… Perhevalmennuksen piti siis alkaa tänään illalla. Kun kätilö kuuli, että meiltä jäi perhevalmennus väliin, hän piti huolen siitä, että sain päivän aikana paljon tietoa esim. synnytyksen käynnistämisestä, synnytyksestä, ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen hoidosta ja imettämisestä sekä pääsin jo etukäteen tutustumaan synnytyssaliin 🙂 Koska lapsivesi meni ennenaikaisesti, mutta supistuksia ei ole vieläkään ollut ja kohdunkaula oli vielä epäkypsä, synnytys päätettiin aloittaa nk. balonki-menetelmällä. Sitä käytetään kohdunkaulan laajentamiseen. Sisätutkimuksessa kohdunkaulan sisäpuolelle lapsivesikalvojen ja kohdun seinämän väliin viedään katetri, jonka kärjessä oleva balonki täytetään nesteellä ja balonki asettautuu sikiön tarjoutuvan osan ja kohdunkaulan sisäsuun väliin. Noin 6-7 tuntia laittamisen jälkeen balonki tuli itsestään ulos supistuksen jälkeisen vessakäynnin yhteydessä. Nyt sydänkäyrän yhteyteen tuli myös ensimmäistä kertaa näkyviin supistuksia. Toinen kortisonipiikki annettiin sydänkäyrän yhteydessä. Sen jälkeen lääkäri teki sisätutkimuksen noin klo 19.25, jossa selvisi kohdunsuun olevan auki noin 3cm. Sisätutkimuksen yhteydessä lääkäri teki kohdunkalvoon suuremman reiän ja laittoi kohtuun anturin, jonka avulla vauvan sykettä voidaan tulevaisuudessa seurata. Puolen yön aikaan sain taas antibioottia suoneen. Nyt supistukset ovat lähes kokonaan hävinneet. Jos ei synnytys ole itsestään alkanut aamuun mennessä, vuorossa on oksitosiini.

Rakenneultra

Tänään oli vuorossa rakenneultra. Se oli taas Naistenklinikalla, kuten edellinenkin ultraääni, vaikka kätilö olikin tällä kertaa eri. Vauva näyttää viihtyvän ylösalaisin. Kaikki näytti olevan vauvalla rakenteellisesti kunnossa, mikä oli helpotus kuulla missattuamme varhaisraskauden seulonnan. Vauva ei tosin olisi millään halunnut paljastaa kasvojaan kätilölle, vaan piti käsiä tiukasti niiden suojana. Lopulta kätilö kuitenkin sai tarkistettua myös kaikki kasvonpiirteet. Lopuksi saimme vielä tietää sukupuolen… Poikahan se on tulossa, kuten äidinvaistonikin jo sanoi. Tuleva isä lähti ultrasta takaisin töihin leveä hymy huulillaan. Eikä sukupuoli todellakaan jää epäselväksi, kun katsoo mukaamme saamiamme ultraäänikuvia 😀

Ultraääni

Tänään oli ensimmäinen ultraääni Naistenklinikalla. Synnytyssairaalaksi olemme valinneet Jorvin, koska se on niin lähellä kotiamme, mutta ultraääneen siellä ei ollut enää vapaita aikoja kyseiselle aikavälille varausta tehdessäni, joten meidät ohjattiin sen sijaan Naistenklinikalle. Ultraäänessä selvisi, että raskaus olikin luultua pidemmällä (rv 12+2 > rv 15+5), joten laskettua aikaa aikaistettiin kolmella ja puolella viikolla. Ilmeisesti viimeisimmät kuukautiseni olivatkin todellisuudessa olleet kiinnittymisvuotoa… Näin ollen myöhästyimme myös varhaisraskauden sikiöseulonnasta, mutta pystyimme osallistumaan vielä toisen raskauskolmanneksen seulontaan (tr2). Vähän kuitenkin harmitti, koska tr2 seulonta löytää vain noin 60% Downin oireyhtymistä ja eräistä muista kehityshäiriöistä. Positiivista oli kuitenkin nähdä vauvan liikkuvan ja kuulla vauvan sydänäänet ensimmäistä kertaa, koska potkujahan en vielä tässä vaiheessa ole tuntenut eikä vatsakaan ole vielä kovin paljon kasvanut. Kätilö kertoi myös vauvan olevan ylösalaisin, vaikka kuulemma asento saattaa vaihtua vielä moneen kertaan ennen synnytystä. Kotiin lähdimme neljän ultraäänikuvan kanssa. Raskaudesta tuntui tulevan meille molemmille vähän todentuntuisempi ensimmäisen ultraäänen myötä.

Ensimmäinen kuva vauvasta

Ensimmäinen kuva vauvasta 🙂